Kulttuurierot asiateksteissä
Thread poster: Heinrich Pesch

Heinrich Pesch  Identity Verified
Finland
Local time: 08:16
Member (2003)
Finnish to German
+ ...
Oct 22, 2004

Saattaa olla, että otsikon tapaista artikkelia on jo olemassa jossain julkaisussa, en tiedä.
Kompastuin tähän asiaan tällä viikolla. Asiakkaalta tuli selvityspyyntö aikaisemmasta minun saksantamasta asiakirjasta. Siinä määrättiin laatu- ja suunnitteluvaatimukset paperikoneen laitteistolle.
Esim. kohdassa, jossa luki suomeksi: "X:ssä käytetään standardin SFS xxxx:n mukaisia osia" olin saksantanut sananmukaisesti "werden eingesetzt". Tilaaja halusi tietää, "unbedingt oder nicht?" eli ehdottomasti tai ei?

Luulen, että suomalaiselle riittää tuo sanamuoto "käytetään" ilmaisemaan sitä, että näin on tehtävä. Vai olenko väärin?
Mitä on seuraavien muotojen merkitysero kääntäjän kannalta:

A) käytetään
B) on käytettävä
C) tulee käyttää
D) täytyy käyttää

Jos näitä käännetään sananmukaisesti, onko vaarana, että ulkomaalainen voi ymmärtää, että kohdassa A) ei olekaan pakko käyttää kyseistä asiaa, vaan että se on pelkkä suositus?

Suomennettaessa vastaavia asiakirjoja kohtaa usein sellaisiin sanamuotoihin kuin "on ehdottomasti käytettävä!!!". Yleensä minä jätän näistä huutomerkeistä ainakin pari pois, tai poistan kaikki huutomerkit, koska minusta suomalaiselle kommunikaatiolle tällaiset tehokeinot ovat vieraita ja jopa tuo "ehdottomasti" on yleensä tarpeeton.

Mitä mieltä olette ja löytyykö muita, vastaavia ilmiöitä?

t. Heinrich


Direct link Reply with quote
 
xxxAlfa Trans  Identity Verified
Local time: 08:16
English to Finnish
+ ...
Nesessiivirakenne suomessa Oct 22, 2004

A-kohta ei mielestäni käy, mutta B-, C- ja D-kohdat ilmaisevat ehdottomuutta (unbedingt).

Nesessiivi-ilmauksia eli pakkoa ilmaisevia verbejä ovat:
1. täytyy # ei tarvitse
2. pitää # ei tarvitse
3. on pakko # ei ole pakko
4. on + preesenspartisiipin passiivi: on tehtävä # ei tarvitse tehdä
(5. tulee käyttää on ok, muttei yleensä liity nesessiivirakenteeseen)

A-kohdassa mainittu "käytetään" on passiivin preesens. Sitä käytetään seuraavasti:

a. Varsinainen passiivi
Tekijä tuntematon (ihmiset yleensä) tai tekijää ei haluta mainita:
esim. Teksti käännetään tänään. Suomessa puhutaan suomea.

b. Ehdotus, kehotus
Ehdotan, että sinä ja minä, me ja te teemme jotakin yhdessä. Verbi lauseen alussa:
esim. Mennään ulos! Lähdetään syömään!
Käytetään puhekielessä myös mon. 1. pers. imperatiivimuodon sijasta: Lähtekäämme = Lähdetään!

c. Monikon 1. persoonan verbimuoto
Arkikielessä käytetään nykyisin pronominin "me" verbimuotona passiivia.
esim. Me asutaan Helsingissä. Me ostetaan auto.

d. Puhuttelupassiivi
Kun ei haluta puhutella ihmisiä suoraan, suomessa sanotaan: Mitäs täällä puuhataan? Myydäänkö täällä kahvia?

Vielä vastaus kysymykseesi: passiivi ei ilmaise pakkoa, se kertoo vain mitä yleensä tehdään, persoonattomasti. Se ei ole edes suositus.

Mitä noihin liiallisiin huutomerkkeihin yms tulee, olet aivan oikeassa, että ne voi jättää pois suomennoksesta. Samoin kaikki muut tehokeinot, ne eivät Suomessa tepsi. Toimivat lähinnä päinvastoin kuin toivotaan eli ovat luotaantyöntäviä.



[Edited at 2004-10-22 14:56]

[Edited at 2004-10-22 18:57]

[Edited at 2004-10-22 18:59]


Direct link Reply with quote
 

Heinrich Pesch  Identity Verified
Finland
Local time: 08:16
Member (2003)
Finnish to German
+ ...
TOPIC STARTER
Mutta mitä tilaaja odottaa? Oct 24, 2004

Kieliopillisesti siinä ei ole mitään epäselvää, mutta mitä tilaaja odottaa, kun hän kirjoittaa: käytetään kuumasinkitettyjä ruuveja.
Onko hänellä mielessä: Pitääpä tätä mainita myöhempiä sukupolveja varten, että ne tietää, että vuonna 2004 suomenmaassa oli jollain firmalla tapana käyttää kuumasinkitettyjä ruuveja tietyssä koneen osassa.
Vai onko hänellä tarkoitus sanoa: Perhana, siinä on käytettävä kuumasinkitettyjä ruuveja eikä mitään messinkiä, ja minä vaadin toimittajilta korvausta, jos niiden osissa on käytetty jotain muuta kuin kuumasinkitettyjä ruuveja.

Jos kääntäjä saksantaa tuon passiivilauseen sellaisenaan, onko mahdollista että saksalainen laitetoimittaja ajattelee, no kiva tietää, että Suomessa niillä on tapana käyttää kuumasinkitettyjä ruuveja, mutta meilläpä ei, laitetaanpa sinne jotain halvempaa, ei kai se mitään haittaa.

Tätä minä mietin tässä yhteydessä. Semantiikkaa, ei kielioppia. Pelkän kieliopin perusteella ei ole mitään mieltä käyttää tätä passiivimuotoa, mutta jos suomalainen sitä käyttää, tuleeko hän ajatelleeksi, että se ei ole mitenkään sitova vaatimus? Omasta mielestäni on hyvin mahdollista, että suomalainen insinööri pitää tätä passiivilausetta sitovana ohjeena. Mutta sitä pitäisi kai kysyä kyseiseltä insinööriltä itsestään. Ikävä kyllä tällä kertaa se ei ole mahdollista.

(Työskentelin aikaisemmin 25 vuotta suomalaisen suuryrityksen kehityslabrassa, ja jos ohjeessa luki: Lisätään 3 pisaraa reagenssia niin se oli ymmärrettävä ohjeena, josta ei ole syytä poiketa ilman lupaa. Saksassa kirjoitetaan vastaavassa tilaisuuksissa imperatiivilauseita, jos oikein muistan)

[Edited at 2004-10-24 07:21]


Direct link Reply with quote
 
xxxAlfa Trans  Identity Verified
Local time: 08:16
English to Finnish
+ ...
Kinkkinen juttu Oct 24, 2004

Minä en ainakaan ota kantaa siihen, mitä tilaaja mahdollisesti odottaa. Sen tietää vain hän itse. Jos hän käyttää passiivia virheellisesti (kielivirheitä tekstit ovat täynnä), sillä voi hyvinkin olla kauaskantoiset seuraukset.

Teknisten tekstien kanssa on oltava tarkkana, eikä minusta ole kääntäjän vika, jos kirjoittaja on alun perin kirjoittanut väärin. Toisaalla kirjoitin kääntäjän velvollisuudesta muokata teksti vastaamaan paikallisia oloja (kts. Kääntäjän valta), mutta en tarkoittanut teknisiä faktoja. Minusta se on tilaajan vastuulla, jos teksti on epätarkkaa ja virheellistä.

Kun vastasin etiikkatutkimukseen, siinä piti juuri ottaa kantaa siihen, kieltäytyykö kääntäjä tietyistä syistä kääntämästä jotakin tekstiä. Itselläni on moniakin syitä kieltäytyä. Yksi hyvä syy on se, jos näkee tekstin olevan liian huonoa, harhaanjohtavaa ja virheellistä suomea. Tässä sinun tapauksessasi on mahdotonta arvailla, mitä kirjoittaja mahdollisesti on miettinyt, jollei häneltä voi sitä kysyä. Parhaat käännökset syntyvät kääntäjän ja asiakkaan tehdessä yhteistyötä.

Jos kyse on tavasta, voi sanoa: on tapana käyttää. Jos kyse taas on pakosta, pitää sanoa: on käytettävä. Saksalaisen lukijan mielleyhtymät tiedät varmasti paremmin itse.

Suomalainen tekee virheen, jos luulee, että "käytetään" ilmaisee pakkoa. Jos tämä on ainoa kielivirhe alkuperäistekstissä, sinuna laittaisin varmuuden vuoksi sen unbedingt sinne saksannokseen, ei kai se maailmoja kaada. Mutta jos se on täynnä vastaavia virheitä, tilanne onkin vaikeampi.

Kaikki virheet ovat mahdollisia suomalaisellekin, niin huonosti keskivertokansalainen (no offence) osaa omaa äidinkieltään. Siksi meitä kielten ammattilaisia juuri tarvitaankin. Kysyin parilta maallikolta, käyttäisivätkö he passiivimuotoa "käytetään" ilmaisemaan pakkoa tai suositusta. Kaikki sanoivat jo ajatuksenkin olevan mahdoton.

"Lisätään 3 pisaraa reagenssia" on passiivin peruskäyttöä eli a-kohta yllä olevassa vastauksessani: tekijää ei haluta mainita (ihmiset yleensä). Sitä käytetään samalla tavalla ruokaohjeissa: ensin laitetaan munat astiaan, sitten lisätään sokeria, sen jälkeen vatkataan...

Huom! Suomen passiivisäännöt ovat voimassa vain suomen kielessä, ne eivät tietenkään ole voimassa saksassa tai englannissa. Muissa kielissä on ihan eri passiivisäännöt. Joka kielessä on omat säännöt joka asiassa. Olen aina innoissani, jos löydän jostakin kielestä vastaavuutta suomen kanssa, se ei ole jokapäiväistä. Opetan myös suomea ulkomaalaisille, ja heidän on monesti vaikea ymmärtää tätä suomen kielessä jatkuvasti viljeltyä passiivimuotoa. Puhumattakaan muista kommervenkeistä, joita kielessämme riittää...

Mielestäni tässä ei voida myöskään vedota semantiikkaan. Sen arkikielisessä merkityksessähän se on yhtä kuin "merkitys". Tässä se siis olisi sama kuin lauseen kanssa yhtäpitävien lauseiden joukko. Eli palataan alkuperäiseen kysymykseesi, ovatko a, b, c ja d samamerkityksisiä vai eivät.

Vastaus on yhä sama ja perustelut ovat yhä samat. Emme pääse kieliopista yli emmekä ympäri.

HTH


[Edited at 2004-10-24 07:52]

[Edited at 2004-10-24 08:06]

[Edited at 2004-10-24 08:10]

[Edited at 2004-10-24 08:22]

[Edited at 2004-10-24 10:06]


Direct link Reply with quote
 


There is no moderator assigned specifically to this forum.
To report site rules violations or get help, please contact site staff »


Kulttuurierot asiateksteissä

Advanced search






Déjà Vu X3
Try it, Love it

Find out why Déjà Vu is today the most flexible, customizable and user-friendly tool on the market. See the brand new features in action: *Completely redesigned user interface *Live Preview *Inline spell checking *Inline

More info »
memoQ translator pro
Kilgray's memoQ is the world's fastest developing integrated localization & translation environment rendering you more productive and efficient.

With our advanced file filters, unlimited language and advanced file support, memoQ translator pro has been designed for translators and reviewers who work on their own, with other translators or in team-based translation projects.

More info »



Forums
  • All of ProZ.com
  • Term search
  • Jobs
  • Forums
  • Multiple search