Kulttuuri ja sen asema kääntämisessä Thread poster: Alfa Trans (X)
|
|---|
Alfa Trans (X) 
Local time: 02:24
English to Finnish
+ ...
Kääntämisen yhteydessä kielistä ja niiden moninaisuudesta on puhuttu ja tullaan aina puhumaan. On kuitenkin myös kiinnostavaa miettiä, kuinka hyvin kääntäjä voi tuntea toisen kulttuurin. Ei enää riitä, että on kaksikielinen, pitäisi olla kaksikulttuurinenkin.
Mitä sitten on kulttuuri? Se on kasvatuksen kautta siirtyviä, aikaisempien sukupolvien tietoisesti kehittämiä, vuorovaikutukseen perustuvia arvoja ja tapoja. Ne koostuvat sekä henkisestä että aineellises... See more Kääntämisen yhteydessä kielistä ja niiden moninaisuudesta on puhuttu ja tullaan aina puhumaan. On kuitenkin myös kiinnostavaa miettiä, kuinka hyvin kääntäjä voi tuntea toisen kulttuurin. Ei enää riitä, että on kaksikielinen, pitäisi olla kaksikulttuurinenkin.
Mitä sitten on kulttuuri? Se on kasvatuksen kautta siirtyviä, aikaisempien sukupolvien tietoisesti kehittämiä, vuorovaikutukseen perustuvia arvoja ja tapoja. Ne koostuvat sekä henkisestä että aineellisesta perinnöstä: tunteakseen jonkin kulttuurin, on tiedettävä, milloin ihmiset käyttäytyvät odotetusti ja milloin poikkeavasti. Kulttuuri on kaikkea, mikä elämässä on opittua ja siirtyy vanhemmilta lapsille: tavat, tiedot, taidot yms. Se liittyy myös käyttäytymiseen ja muuhun vuorovaikutukseen.
Tästä johtuu, että puhutaan esim. ”kulttuurishokista” tai "kulttuurien törmäyksistä". Kun muutamme vieraaseen maahan, ihmisten käytös ei vastaa odotuksiamme, kaikki on outoa ja vaikeata hyväksyä. Joidenkin kohdalla tästä shokista ei toivuta koskaan. Meillä on Suomessakin jo nykyisin esimerkkejä siitä, että vanhemmat maahanmuuttajat pysyvät muukalaisina maassamme ikuisesti. He ovat liian vanhoja sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Lapset sen sijaan oppivat pian suomalaiset tavat ja alkavat käyttäytyä kuten muutkin. He omaksuvat nopeasti uutta tietoa, mikä auttaa uuteen ympäristöön sopeutumisessa.
Yleensä kääntämistä ajatellaan vain kahteen kieleen liittyvänä toimintana. Kulttuuriseikat koetaan vain haittatekijöinä, jotka aiheuttavat käännösongelmia. Nykyisin kääntämistä tarkastellaan kuitenkin kulttuurien välisenä tapahtumana. Sekä lähde- että kohdeteksti on yleensä aina tietyn kulttuurin ilmentymä.
Kielten lisäksi kääntäjän kannalta on kuitenkin olemassa myös lähde- ja kohdekulttuuri. Kääntäjän on oltava edes jonkin verran kaksikulttuurinen. Kääntäessämme emme tietenkään ole tekemisissä koko lähde- ja kohdekulttuurin kanssa, ainoastaan tiettyjen osien. Meidän pitää kuitenkin pystyä erottamaan, milloin osa liittyy suurempaan kokonaisuuteen, miten tärkeä se on ko. kulttuurissa tai mihin arvoihin se liittyy. Tietysti samat seikat pitäisi tuntea kohdekulttuurissa, jotta tekisi oikeita päätöksiä ja käännösratkaisuja.
Joskus näkee kulttuurieroista johtuvia epäselviä kohtia käännöksissä. Niitä pitäisi pystyä välttämään, koska ne vain hämmentävät lukijaa. Nämä ovat niitä suurimpia sudenkuoppia kääntämisessä. Kulttuurin tuntemista voi verrata vieraan kielen taitamiseen. Mielestäni kääntäjä ei voi olla koskaan täydellisen kaksikielinen.
Kulttuuria pitää tuntea riittävästi voidakseen kääntää esimerkiksi lähdekielen vitseistä tai lasten rallatuksista tutut viittaukset, jotka jokaisella lähdekielen ja –kulttuurin tuntijalla on jo selkärangassaan. Kääntäjä välittää lähdekulttuuria kohdekulttuurin lukijoille, pitäen mielessään kohdekielen edustajien odotukset. Paras tilanne on, että kääntäjä tuntee molemmat kulttuurit niin hyvin, että niiden väliset erot ovat kirkastuneet hänelle. ▲ Collapse
| | | | Annira Silver (X)
Local time: 02:24
Finnish to English
| Lähdekulttuuriin tutustumisen paikan päällä pitää kuulua myös kääntäjäkoulutukseen | Nov 1, 2004 |
IMHO, molempien kulttuurien tuntemus on ehdottoman tärkeää, sillä kääntäjä ei käännä pelkkiä sanoja, vaan käsitteitä ja merkityksiä, niin että toista kieltä puhuva ja toiseen kulttuuriin kuuluva henkilö ne ymmärtää. Tarkinkin käännös on hyödytön, jos lukija ei ymmärrä mistä on kysymys, kun käsite on kerta kaikkiaan tuntematon hänen kultuurissaan. Esimerkkejä on olemassa vaikka kuinka paljon; mieleen muistuvat nyt Suomen 'taloyhtiö', jolle ei oikein ole vastinetta... See more IMHO, molempien kulttuurien tuntemus on ehdottoman tärkeää, sillä kääntäjä ei käännä pelkkiä sanoja, vaan käsitteitä ja merkityksiä, niin että toista kieltä puhuva ja toiseen kulttuuriin kuuluva henkilö ne ymmärtää. Tarkinkin käännös on hyödytön, jos lukija ei ymmärrä mistä on kysymys, kun käsite on kerta kaikkiaan tuntematon hänen kultuurissaan. Esimerkkejä on olemassa vaikka kuinka paljon; mieleen muistuvat nyt Suomen 'taloyhtiö', jolle ei oikein ole vastinetta Englannissa, ja päinvastaiseen suuntaan Englannin 'tea', joka maan pohjoisosissa on päivän pääateria (oikea käännös on siis tässä kontekstissa päivällinen, ei tee).
Sain kauhukseni kuulla viime vuonna, että Suomessa on nykyisin mahdollista valmistua jostakin yliopistosta kääntäjäksi, vaikka ei olisi jalallaan astunut kieliparinsa 'lähtömaahan'. Minusta tämä on suorastaan pöyristyttävää! On itsestään selvää, että kulttuurierot ovat niin suuria jopa naapurimaiden kesken (vrt. Englanti ja Ranska) että niistä on mahdotonta saada minkäänlaista näppituntumaa, jos ei ole koskaan edes käynyt paikan päällä - itse olen asunut lähes koko pitkän ikäni Englannissa ja jotkut brittikulttuurin aspektit ovat vieläkin minulle käsittämättömiä! Ja yhä useammin sattuu niinkin, että Suomessa käydessäni joku tapa tai käytöksen piirre tuntuu minusta hirveän oudolta, kun en ole siihen Brittilässä tottunut.
Kolmen kuukauden oleskelu lähtömaassa olisi minusta ehdoton minimi ja vuosi suotava - vastaavien kääntämisen kurssien vaatimuksena brittiyliopistoissa on vuoden asuminen ja opiskelu ko. maassa. Opiskelijat kertovat poikkeuksetta, että tämän vieraassa maassa vietetyn vuoden aikana kielitaito vasta oikein kypsyy ja opitut asiat loksahtavat paikalleen, samoin maan kulttuuri, johon kieli on tietenkin sidottu.
Joku viisas on sanonut, että kääntäjä alkaa olla valmis työhönsä vasta mentyään naimisiin oman kulttuurinsa ulkopuolelle, asuttuaan vuosikausia poissa kotimaastaan ja tehtyään ainakin kymmenen vuotta työkseen jotakin aivan muuta kuin kääntämistä. Tämä onkin ollut monen tuntemani kääntäjän polku tähän ammattiin. En kuitenkaan väitä, etteikö kouluttamallakin saada hyviä kääntäjiä, mutta kyllä se kulttuurintuntemus pitäisi oppia paikan päällä eikä luentosalissa.
Olen Marjun kanssa samaa mieltä siitä, että kääntäjä ei ole koskaan valmis, sillä hän oppii jokaisesta työstä jotakin uutta - kuten myös sen, että hän ei tiedä mistään aiheesta läheskään tarpeeksi!
T. Annira ▲ Collapse
| | | | Alfa Trans (X)
Local time: 02:24
English to Finnish
+ ...
TOPIC STARTER | Tieto lisää tuskaa... ja tiedonjanoa | Nov 1, 2004 |
Sanonta ”mitä enemmän tietää sen paremmin tietää kuinka vähän tietää” on tuhannesti havaittu todeksi. Tai lopun voisi korvata sanoilla "sitä enemmän huomaa janoavansa". Näin siinä yleensä käy.
Kääntäjä ei tule koskaan valmiiksi. Suurin itsevarmuus on yleensä vastavalmistuneilla. Tämä on loputonta oppimista, ja se on tämän(kin) työn paras puoli. Sama pätee aikuisopettajan työhön, joka päivä saa uutta tietoa. Muita opettaessaan oppii luultavasti itse... See more Sanonta ”mitä enemmän tietää sen paremmin tietää kuinka vähän tietää” on tuhannesti havaittu todeksi. Tai lopun voisi korvata sanoilla "sitä enemmän huomaa janoavansa". Näin siinä yleensä käy.
Kääntäjä ei tule koskaan valmiiksi. Suurin itsevarmuus on yleensä vastavalmistuneilla. Tämä on loputonta oppimista, ja se on tämän(kin) työn paras puoli. Sama pätee aikuisopettajan työhön, joka päivä saa uutta tietoa. Muita opettaessaan oppii luultavasti itse eniten.
Joskus tuntuu siltä, että oma kieli tuntuu suorastaan vastustavan toisessa kielessä ilmaistuja ajatuksia. Eikä ihme, kun ottaa huomioon, että merkittävä osa kielten sanastosta on vertauskuvallista. Kääntäjänä joutuu jatkuvasti miettimään tekstin tarkoitusta ja lukijoita. Käännös ei vaikuta ellei sitä ymmärretä, ja ellei kääntäjä ymmärrä lähdetekstiä, hänen on mahdotonta kääntää sitä.
Kääntäjällä on tietysti käytössään paljon elektronisia työkaluja, ja hän voi hakea esimerkiksi helposti tietoja internetistä. Internet on kuitenkin työkaluna hankala, koska sieltä löydetyn tiedon luotettavuutta on usein vaikea tai jopa mahdoton tarkistaa. Lisäksi haut antavat usein liian paljon tuloksia. Tarpeellisen tiedon suodattaminen on vaikeaa ja aikaa vievää puuhaa.
Haluan vielä korostaa, etten tietenkään tarkoita, että hyvän kääntäjän pitäisi tuntea vieras kulttuuri kuin omat taskunsa. Tämä tuntemus on verrattavissa siihen, että kääntäjä ei voi myöskään olla täysin kaksikielinen. Toinen kulttuuri on kuitenkin tunnettava niin hyvin, että pystyy välttämään pahimmat karikot ja korvaamaan suomelle vieraat viittaukset vastaavilla suomalaisilla. Lähdetekstiä latistamatta, lukijaa hämmentämättä.
[Edited at 2004-11-04 15:14] ▲ Collapse
| | | | There is no moderator assigned specifically to this forum. To report site rules violations or get help, please contact site staff » Kulttuuri ja sen asema kääntämisessä | Anycount & Translation Office 3000 | Translation Office 3000
Translation Office 3000 is an advanced accounting tool for freelance translators and small agencies. TO3000 easily and seamlessly integrates with the business life of professional freelance translators.
More info » |
| | Trados Business Manager Lite | Create customer quotes and invoices from within Trados Studio
Trados Business Manager Lite helps to simplify and speed up some of the daily tasks, such as invoicing and reporting, associated with running your freelance translation business.
More info » |
|
| | | | X Sign in to your ProZ.com account... | | | | | |
Login to reply/comment 
