Englannintaa vai englantaa?
Thread poster: xxxAlfa Trans
xxxAlfa Trans  Identity Verified
Local time: 01:09
English to Finnish
+ ...
Oct 29, 2006

Sivustolla sanaristikot.net jupejus ihmettelee:

"Mistäs tuon tietää, jos eri kielistä vääntää noita muotoja, että mikä on oikein.
suomi - suomentaa
ruotsi - ruotsentaa
iiri - iirintää, miksi ei iirentää
saksa - saksantaa, tuskin saksata tai saksentaa vai?
tanska - tanskantaa
norja - norjentaa (ainakin kielijänteitä)
venäjä - venäjäntää?, venäjentää?
englanti - englannintaa???

Kukahan kielentaitaja tekisi luettelon yleisimmistä kielistä oikeaan muotoon?"

Näin ihmettelee maallikko, joka ei ole kai kieliopista kuullutkaan. Myös moni suomalainen oppilaani ihmettelee, miksi sanotaan Turussa, vaikka kaupungin nimi on Turku. Moni suomalainen ei tiedä mitään sananvartalon ja perusmuodon eroista.

Pyrimme aina mahdollisimmaan lyhyisiin muotoihin puhekielessä, koska haluamme keskustelun etenevän mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Tähän on suuri kiusaus myös kääntäjällä, koska lyhyemmät sanat tekisivät kääntämisen joutuisammaksi.

Joku esitti, että lyhyempi muoto englantaa verbille englannintaa olisi käyttökelpoisempi. Näin varmasti onkin, mutta meillä on tietyt kielioppisäännöt kielessämme eikä niistä voi sallia kovin suuria poikkeamia ilman, että päädyttäisiin anarkiaan. Yksi niistä on se, että sanoilla on perusmuoto ja taivutusmuotoja. Ne yhdessä muodostavat sanan paradigman. Saman paradigman muodot tuntee siitä, että niillä on yhteinen alkuosa, jota nimitetään vartaloksi.

Sanan "englanti" vartalo on englanni- ja siihen lisätään sijapäätteet (englannissa, englannista jne). Sanan suomi vartalo on suome- ja siksi sanomme esim. suomeksi emmekä suomiksi. Joskus sanan vartalo on sama: sanan saksa vartalo on sama kuin perusmuoto ja siksi sanomme saksassa, saksasta jne. Samoin sanan tanska vartalo on tanska- ja sanan venäjä vartalo on venäjä- ja siksi puhumme tanskan ja venäjän kielestä emmekä esimerkiksi "tansken" ja "venäjen" kielestä.

Käytämme sanan vartaloa myös muodostaessamme substantiivista johdettuja verbejä. Siksi sanomme englannintaa, suomentaa, saksantaa, tanskantaa, venäjäntää jne.

Jokaisella suomalaisella on tieto siitä, miten kieltä käytetään. Tunnemme suomen kielen keinot, ilmaisut, sanaston ja rakenteet eli meillä on oma sisäinen kielioppimme, jonka varassa kieltämme käytämme. Nyky-yhteiskunnassa pelkkä spontaani ja tiedostamaton kielenhallinta ei aina riitä. Joudumme erilaisiin tilanteisiin, joissa kieltä on osattava käyttää eri tavoilla. Kirjoitetun kielen normit on oppimalla opittava. Jotta oppiminen olisi mahdollista, on tehtävä havaintoja ja keskusteltava kielestä. Siinä auttaa kuvaus kielestä ja siihen liittyvä käsitteistö. Sitä kutsutaan kieliopiksi. Suomen kielen kannalta erikoista on se, että mitään kielioppimallia tai kielioppiteoriaa ei ole laadittu alun perin suomen kielen kuvaamiseksi.

Parhainkaan kielen kuvaus ei yllä siihen, mihin äidinkielenkäyttäjän tietämys yltää. Kuten tiedämme, jokamies (esim. jupejus) tarvitsee kielioppia, jotta voisi tarkistaa kielenkäyttönsä oikeellisuuden.


Direct link Reply with quote
 

Jussi Rosti  Identity Verified
Finland
Local time: 01:09
Member (2005)
English to Finnish
+ ...
Astevaihtelu Oct 29, 2006

Viittaamasi ilmiö on pääosiltaan astevaihtelu, osittain deklinaatio, ja ne on perinpohjaisesti kuvattu suomen kieliopeissa, ei kannata varmaan yrittää tehdä kilpailevaa esitystä tähän.

Useilla suomen sanoilla on heikko ja vahva aste, jotka esiintyvät eri sijataivutuksissa.

Astevaihtelun produktiivisuus on heikkenemässä, mistä on hyvä esimerkki (uudehkon laina)sanan auto taivutus:
auto - auton *audon (kuten astevaihtelu vaatisi)

Mutta ihan yksinkertaisella päättelyllä:
suomi - suomen -> suomentaa
ruotsi - ruotsin -> ruotsintaa *ruotsentaa

Lisätietoja kieliopeista.


Direct link Reply with quote
 

Heinrich Pesch  Identity Verified
Finland
Local time: 01:09
Member (2003)
Finnish to German
+ ...
Niinpä Oct 29, 2006

Vaikeaksi se menee, kun ukotaan ja usataan tai aussitaan, tai sveitsitään ja itävallataan. Hauskoja nimityksiä, asiallisempi kyllä olisi sanoa: kääntäminen suomen kielestä US-englannin kielelle jne.
Fidetä vai susata, siinä ompi pulma!
t. Heinrich


Direct link Reply with quote
 
xxxAlfa Trans  Identity Verified
Local time: 01:09
English to Finnish
+ ...
TOPIC STARTER
Vartaloa ei tunneta Oct 29, 2006

Pyrin käsittelemään otsikkoasiaa kansantajuisesti eikä astevaihtelun vetäminen tähän yhteyteen ollut tarpeen, koska ongelma ei ollut se, että kyseiset henkilöt eivät olisi hallinneet astevaihtelua. Sen suomalaiset kyllä hallitsevat. He eivät tienneet sitä, että nomineilla yleensä on vartalo.

Pääosin on siis kyse sanan taivutuksesta eli deklinaatiosta, astevaihtelu on vain osa sitä. En halunnut puuttua konsonanttien astevaihteluun, koska se ei edes koske kaikkia nominien taivutustyyppejä. Sanan taivutus oli siis se ongelma tässä yhteydessä. Vartalo on lisäksi yleensä erilainen yksikössä ja monikossa, mutta ei siitä sen enempää. Jos ei tiedä mitään vartalosta, menee enemmän sooloilun puolelle.

Astevaihtelu on tärkeä sanan vartalon muutos, mutta se koskee vain konsonantteja k, p ja t. Se ei koske kaikkia suomalaisiakaan nomineja, vierasperäisistä puhumattakaan. Poikkeuksien esittelyä (esimerkiksi auto ja paraati) en myöskään nähnyt tarpeelliseksi. Niitä on vähän enkä ole aivan varma, että ne merkitsevät astevaihtelun heikkenemistendenssiä...


[Edited at 2006-10-29 17:43]


Direct link Reply with quote
 
Timo Lehtilä  Identity Verified
Finland
Local time: 01:09
Russian to Finnish
+ ...
Minä suosisin: englantaa, englannos Dec 30, 2007

On aivan tavanomaista kaikissa kielissä, että pitkiä ilmauksia lyhennetään: digitaalinen televisio > digi-tv, alennusmyynti > ale, selluloosa > sellu, pakettiauto > paku.

Sanat 'englannintaa' ja 'englanninnos' ovat pitkiä ja kankeankuuloisia. 'Englantaa' ja 'englannos' saattavat aluksi särähtää jonkun korvaan, mutta kun niitä käytetään jonkin aikaa, niin niihin totutaan. Samalla lailla 'sovellus' kuullosti ensin virheelliseltä ('sovellutuksen' sijasta), mutta siihenkin ajan oloon tottui.

Varsinkin usein esiintyvien ilmaisujen lyhentäminen on osa kielen normaalia kehitystä, kuten myös se, että jokainen kieliyhteisön jäsen on oikeutettu tuomaan oman panoksensa kielen kehitykseen ja se, että kielessä aina on ja kuuluu olla kilpailevia ilmaisuvaihtoehtoja. Kielenkäytön ankara "huoltaminen" tässä suhteessa on karhunpalvelus kielelle. Kovin inhimillistä tosin ja sitä paitsi kielten luonnollisen kehityksen tukahduttaminen on kovin pieni paha ihmiskunnalta verrattuna siihen, että se on hullun lailla hyvää vauhtia tuhoamassa koko tämän maapallon.


Direct link Reply with quote
 
xxxfinntranslat  Identity Verified
Finland
Local time: 01:09
English to Finnish
+ ...
heinrichin puolella. Jan 2, 2008

Valitettavasti englannos ja englantaa viittaavat mielestäni rujoihin asioihin ja käytän mieluummin pelkästään kokonaisvaltaisia lauseita.

Direct link Reply with quote
 

Riitta Law  Identity Verified
United Kingdom
Local time: 23:09
Finnish to English
En lyhentele Feb 4, 2008

Minä siis joko suomennan tai käännän englanniksi. Niin se käy.

Mikä muuten on yleinen mielipide sanasta "system"? Joskus ei millään haluaisi käyttää "järjestelmää" kun "systeemi" kuulostaisi paremmalta, mutta ei, oikolukijat vaan vaativat järjestelmää...


Direct link Reply with quote
 


There is no moderator assigned specifically to this forum.
To report site rules violations or get help, please contact site staff »


Englannintaa vai englantaa?

Advanced search






BaccS – Business Accounting Software
Modern desktop project management for freelance translators

BaccS makes it easy for translators to manage their projects, schedule tasks, create invoices, and view highly customizable reports. User-friendly, ProZ.com integration, community-driven development – a few reasons BaccS is trusted by translators!

More info »
TM-Town
Manage your TMs and Terms ... and boost your translation business

Are you ready for something fresh in the industry? TM-Town is a unique new site for you -- the freelance translator -- to store, manage and share translation memories (TMs) and glossaries...and potentially meet new clients on the basis of your prior work.

More info »



Forums
  • All of ProZ.com
  • Term search
  • Jobs
  • Forums
  • Multiple search