This site uses cookies.
Some of these cookies are essential to the operation of the site,
while others help to improve your experience by providing insights into how the site is being used.
For more information, please see the ProZ.com privacy policy.
This person has a SecurePRO™ card. Because this person is not a ProZ.com Plus subscriber, to view his or her SecurePRO™ card you must be a ProZ.com Business member or Plus subscriber.
Affiliations
This person is not affiliated with any business or Blue Board record at ProZ.com.
Services
Translation, Editing/proofreading
Expertise
Specializes in:
Education / Pedagogy
Tourism & Travel
Linguistics
Cosmetics, Beauty
Human Resources
Poetry & Literature
Mathematics & Statistics
Portfolio
Sample translations submitted: 2
Finnish to Swedish: Translation of a newspaper article in Helsingin Sanomat
Source text - Finnish Kääntäjä elää kielen keskellä
Camilla Frostell palkittiin kaunokirjallisuuden ruotsintamisesta
(Antti Majander HELSINGIN SANOMAT)
Vuosittain jaettava valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto, 10 000 euroa, on myönnetty Camilla Frostellille.
Frostell on syntynyt Kirkkonummella mutta asunut vuodesta 1978 lähtien Ruotsissa. Hän on ruotsintanut kymmeniä proosateoksia.
Frostellin ura pääsi kunnolla käyntiin Arto Faasilinnan romaanin Jäniksen vuosi turvin, kuten monen muunkin Suomen kirjallisuuden ulkomaisen kääntäjän. Brombergs julkaisi sen Tukholmassa 1992.
Sen jälkeen ohjelmassa on ollut enemmänkin Paasilinnaa. Eikä kääntäjäkään ole jäänyt huomiotta: viimeksi Frostell sai kiitosta toissapäivänä, kun Svenska Dagbladet julkaisi Heidi von Bornin arvion Paasilinnan romaanista Milda makter (Auta armias).
Paasilinnan lisäksi Frostellin työlistalla toistuvat nimet Anja Snellman ja Leena Lander. Viime vuosien uudet työllistäjät ovat Asko Sahlberg, Kari Hotakainen ja Rakel Liehu.
"Hotakaisen Löpgravsvägenin eli Juoksuhaudantien kanteen oli painettu Lasse Pöystin kehut, että romaani naurattaa kovasti. Se herätti kummastusta: Ruotsissa sitä pidetään ennen muuta surullisena kirjana", Frostell kertoo.
"Minusta se on hauska syvällisellä tavalla."
Kirja menestyi hyvin ja nostatti keskustelua – perheväkivallasta. Suomessa vastaanotto oli paljolti unelmointia rintamamiestalosta.
Frostellin toinen Hotakainen, Iisakin kirkko, ilmestyy Ruotsissa lokakuun alussa.
"En osaa poimia mitään tiettyä teosta toisia rakkaammaksi", Frostell sanoo. "Jokaisella on ollut oma osansa oppimisprosessissani. Jokainen uusi tehtävä on haaste."
Käännöstöitä olisi nyt enemmänkin kuin hän ehtii tehdä. "Olen hirveän huono sanomaan ei. Mutta onneksi on muitakin ruotsintajia."
"Yleensä kustantajat lähettävät minulle kirjan, kun käännösoikeudet on jo ostettu. Nimikkeiden valintaan en oikein voi vaikuttaa, valitettavasti."
Katkeruutta Frostellin äänestä on turha kuulostella: hän on unelma-ammatissaan.
"Nautin käännöstehtävistä jo koulussa, ja haave kaunokirjallisuuden kääntämisestä taisi väijyä koko ajan mielessäni."
"Ruotsissa halusin näyttää, mistä tulen. Vaikka totuushan on tietysti, että suomenkielinen Suomi oli minulle. tuttu lähinnä vain televisiota. Meidän perheeseen Kirkkonummella televisio hankittiin vuonna 1963."
Televisiota Frostell kiittää edelleen. Ruotsin television suomenkielinen. kanava pitää yllä kielen tajua – ahkeran lukemisen lisäksi.
"Olen edelleen puolipäivätyössä kirjastossa, koska pelkkä kääntäminen olisi liian yksinäistä. Sitä paitsi nämä työt tukevat mainiosti toisiaan: kääntäjän pitää elää kielen keskellä.”
Kuvateksti: "Nautin käännöstehtävistä jo koulussa”, sanoo kääntäjäpalkinnon saanut Camilla Frostell.
--
Helsingin Sanomat 2.9.2005
Translation - Swedish En översättare lever mitt ibland språket
Camilla Frostell belönades för översättning av skönlitteratur till svenska
(Antti Majander, HELSINGIN SANOMAT)
Statens utländska översättarpris på 10 000 euro, som utdelas årligen, har tilldelats Camilla Frostell.
Frostell är född i Kyrkslätt, men är bosatt i Sverige sedan 1978. Hon har översatt tiotals prosaverk till svenska.
Frostells karriär kom igång ordentligt tack vare Arto Paasilinnas roman Harens år (Jäniksen vuosi), såsom fallet också varit för flera andra som översätter Finlands litteratur till andra språk. Den publicerades av Brombergs i Stockholm 1992.
Efter det har det blivit ännu mer Paasilinna. Översättaren själv har inte heller saknat uppmärksamhet; Frostell lovordades senast i förrgår, då Svenska Dagbladet publicerade Heidi von Borns recension av Paasilinnas roman Milda makter (Auta armias).
Utöver Paasilinna återfinns namnen Anja Snellman och Leena Lander på Frostells agenda. De senaste åren har även nya namn såsom Asko Sahlberg, Kari Hotakainen och Rakel Liehu tillkommit.
”På bokomslaget av Hotakainens Löpgravsvägen dvs. Juoksuhaudantie fanns Lasse Pöystis beröm över att romanen får en att skratta mycket. Det väckte förvåning; i Sverige upplevs boken framför allt som sorglig”, berättar Frostell.
”Jag tycker att den är rolig på ett djupsinnigt sätt.”
Boken gjorde succé och väckte diskussion – om familjevåld. I Finland mottogs boken till stor del som drömmerier om ett frontmannahus.
Frostells andra Hotakainen, Iisakin kirkko (Isakskatedralen), kommer ut i Sverige i början av oktober.
”Det är svårt att plocka ut något bestämt verk som skulle vara mig mer kärt än de andra”, säger Frostell. ”Vart och ett har haft sin del i min inlärningsprocess. Varje ny uppgift är en utmaning.”
Just nu skulle det finnas mer översättningsarbete än vad hon hinner med.
”Jag är väldigt dålig på att säga nej. Men som tur finns det fler som översätter till svenska.”
”Oftast brukar förläggarna skicka boken till mig när översättningsrättigheterna redan är köpta. Jag kan egentligen inte påverka valet av titlar, tyvärr.”
Någon bitterhet är lönlöst att söka finna i Frostells röst; det här är hennes drömyrke.
”Redan i skolan var jag förtjust i översättningsuppgifter, och en dröm om att översätta skönlitteratur fanns nog hela tiden där i bakhuvudet.”
”I Sverige ville jag visa var jag kom ifrån. Men i själva verket var förstås finskspråkiga Finland bekant för mig enbart via teven. Till vår familj i Kyrkslätt införskaffades en teve 1963.”
Frostell är fortfarande tacksam över teven. Med hjälp av Sveriges televisions finskspråkiga kanal hålls språkkänslan igång– som komplement till flitig läsning.
”Jag arbetar fortfarande halvtid på ett bibliotek, eftersom enbart översättning vore för ensamt. Dessutom stödjer dessa två arbeten varandra utmärkt; en översättare bör leva mitt ibland språket.”
Bildtext: ”Redan i skolan var jag förtjust i översättningsuppgifter, säger Camilla Frostell, pristagare av översättarpriset.
---
Helsingin Sanomat 2.9.2005
Swedish to Finnish: An extract from a novel (Martrådar, Mia Franck) General field: Art/Literary Detailed field: Poetry & Literature
Source text - Swedish BJÖRKNÄS
Biffens kapten, Mati, låter Linda luta tungt emot henne medan de långsamt går från bakgården och ner mot bilarna på torget. Flickorna är lagkamrater och det är naturligt att ta hand om varandra i svåra stunder.
Det är sådant som skapar lagandan och det år nästan inskriver i stadgarna. Björknäs Idrottsförening r.f. grundades i början av i 900-talet av några unga idrottsligt engagerade entusiaster. Föga anade de hur populär deras gärning skulle bli. Biffen ger de unga i Björknäs något annat att göra än att hänga vid torget. Eller åtminstone är det vad den äldre generationen hoppas, för de unga orkar med både torg och fotboll. Åtminstone de flesta dagar, det händer förstås att de idrottsligt engagerade unga av i dag låter allting gå för långt. Biffen är trots allt ingen nykterhetsrörelse.
Mati och Linda stannar vid Nickes bil, han är den mest pålitliga chauffören i Björknäs.
"Kör du hem Linda?" frågar Mati.
Nicke tvekar lite, han vill helst inte få bilen nerspydd. Å andra sidan, man säger inte nej åt Mati. Dessutom är det något i Matis ögon som övertygar honom.
"Visst", säger Nicke.
Mati hjälper in Linda i baksätet, spänner fast säkerhetsbältet, själv sätter hon sig framme bredvid Nicke. Han tittar på henne från sidan och undrar vad det var han såg i hennes ögon.
Nicke kör i väg, ingen av dem säger något under resan till Lindas hus. När de är framme bryter Nicke tystnaden:
”Jaha, det blir tie och femti." Han skrattar for att ta udden av sitt taxisnack. Men Mari låtsas inte om den skämtsamma tonen, hör över huvud taget inte att Nicke säger något.
Ur: Franck, Mia (2013): Martrådar
Translation - Finnish BJÖRKNÄS
Biffenin kapteeni, Mati, antaa Lindan nojata raskaasti itseään vasten, kun he poistuvat takapihalta hitaasti hoiperrellen kohti torilla olevia autoja. Tytöt ovat joukkuetovereita, ja on luonnollista huolehtia toisistaan vaikeina hetkinä.
Sellainen luo joukkuehenkeä, ja se on melkein kirjattu sääntöihin. Eräät urheilulle omistautuneet intoilijat perustivat Björknäs urheiluseura ry:n 1900-luvun alussa. Tuskin he aavistivat, miten suosittu heidän hyvästä työstään tulisi. Biffen, joksi urheiluseuraa kutsutaan, antaa Björknäsin nuorisolle muuta tekemistä kuin vetelehtiä torilla. Tai niin ainakin vanhempi sukupolvi toivoo, sillä nuoret jaksavat sekä torilla oleskelun että jalkapallon. Ainakin useimmat päivät, sellaista tietysti sattuu, että nykyajan urheiluun uppoutuneet nuoret antavat kaiken mennä liian pitkälle. Biffenhän ei ole raittiusliike.
Mati ja Linda pysähtyvät Nicken auton luona, hän on Björknäsin luotettavin kuski.
”Vietkö Lindan kotiin?” Mati kysyy.
Nicke epäröi vähän, hän ei mielellään haluaisi autoaan oksennuksen tahraamaksi. Toisaalta Matille ei sanota ei. Lisäksi jotain Matin silmissä saa hänet vakuuttuneeksi.
”Selvä”, Nicke sanoo.
Mati auttaa Lindan takapenkille, kiinnittää turvavyön, itse hän menee eteen, Nicken viereen, istumaan. Tämä katsoo häntä sivusta ja miettii, mitä hän näki hänen silmissään.
Nicke lähtee ajamaan, kumpikaan heistä ei sano mitään koko matkalla Lindan talolle. Heidän saapuessaan sinne Nicke rikkoo hiljaisuuden:
”No, se tekee kymmenen ja viiskyt.” Hän nauraa lieventääkseen taksipuhettaan. Mutta Mati ei ole huomaavinaankaan leikillistä sävyä, ei ylipäänsä kuule, että Nicke sanoo jotakin.
A multilingual and reliable person. Native level of both Finnish and Swedish.
I was born in Sweden in a Finnish speaking family, so I grew up becoming fully bilingual. I have also studied
languages at the university, and I have spent much time abroad learning and practising
languages. I have a long experience of teaching languages and mathematics.
I have two degrees, a Master of Arts (Finnish language) and a Master of Education (English and Mathematics). Furthermore,
I have taken university courses of Spanish (60 ECTS) and translation (15 ECTS). I have also lived in Germany for a year
as an exchange student. I studied at the university and did a teaching practice in a “Realschule” (secondary education).
My work is professionally done and I always keep the deadlines.
In addition to my linguistic and literary studies, I am also an experienced writer. I have written articles that
have been published, two articles for a newspaper in Swedish and an academic article in Finnish.
Moreover, I have taken many courses in creative writing, and one of my Swedish short stories has been published in a magazine.
Above you can see a couple of my previous translations.
At the moment I am not looking for new customers since I am occupied with a full time project.
Annika
Keywords: English, Finnish, Swedish, translation, proofreading, general, tourism, travel, education, literature. See more.English, Finnish, Swedish, translation, proofreading, general, tourism, travel, education, literature, fiction, media, journalism, översättning, korrekturläsning, kääntäminen, oikoluku. See less.
Portfolio